Sunnuntaina käytiin Rehti-Areenan ehkä hieman kumpuilevalla matolla tiukka paikallistaisto jossa runsaslukuisen yleisön edessä taitojaan esittelivät Fosu II – Forssan Alku. Jo alusta asti oli selvää ettei kyseessä ollut normaali kolmosdivarin kamppailu joten lähtökohdat otteluun olivat vähintäänkin yhtä mielenkiintoiset kuin Teron ja Tuulin touhut vuoden 2008 Big Brotherissa.

Jokioisissa Puistometsän uumenissa kunnallispoliitikko ja Forssan Alun valmentaja Petri Lehtonen oli laatinut millimetrin tarkan suunnitelman Fosun lyömiseksi ja lähellä olikin ettei Forssan Alku napannut makeata päänahkaa Suuppareista. Voitto paikallisvastustajasta ei olisi ollut huutava vääryys, sillä Antti Takalan pelin loppuhetkillä viimeistelemä tasoitus syntyi Alun kannalta kirvelevästi korkealla mailalla.

I ERÄ

Ottelun alkutahdit olivat hermostunutta pelailua jossa kumpikin joukkue koitti välttää virheitä. Fosu kuitenkin oli päättänyt lähteä otteluun aktiivista karvausta käyttäen, kun taas Alku lähti liikkeelle maltillisemmin. Ottelu käynnistyi Forssan Alun kannalta yhtä hyvin kuin pakasta vedetty Lada (Alkulaisten työsuhdeauto), sillä jo muutaman minuutin jälkeen joutui Fosun maalilla urakoinut Antti Seppänen nöyrtymään ja kaivamaan pallon selkänsä takaa. Maalin viimeistelijänä toimi näppäräkätinen puuseppä ja kisällien kurko, Esa Malmström. Syötön maaliin antoi kaikkien työkoneiden (mm. Bobcat, Jonsered, John Deere) esikuva, haalariosaston liideri, Tero Suvanto. Erän loppua kohden ote siirtyi hienokseltaan Fosulle ja niinpä Suupparit kavensivatkin ensimmäisen erän päätös lukemiksi 1-1 komean klap-klap-kuvion päätteeksi. Viimeistelijänä taisi toimia Hyytiäisen Vesku.

II ERÄ

Ensimmäisellä erätauolla Alun valmentaja Lehtosen paatoksellinen liturgia aikaansai Alun pelaajien kintereisiin lentopetroolia. Tossu liikkui esimerkillisesti ja jokainen ukko painoi ruoto kaarella minkä töppösistään ennätti eikä puolustuspäähän tulessakaan selän suoristumista näkynyt. Alku painoi pelin Fosun päätyyn tsunamin lailla ja Fosun maalilla Seppänen sai venyä alituiseen parhaimpaansa.

Toisessa erässä maalien makuun pääsi ensimmäiseksi kuitenkin Fosu. Kotijoukkueena illan hegemoniaottelussa esiintynyt Fosu sahasi muutaman näyttävän poikkarin jonka jälkeen Alun puolustus oli kuin reikäjuustoa ja niinpä Alun maalinsuulla erinomaisesti pelannut Mikko Moisander joutui antautumaan. Mikäli allekirjoittanut ei nähnyt aivan omiaan merkittiin näyttävä yhteistyön hedelmä Jari Eerikäisen nimiin. Forssan Alun kuittausta ei kuitenkaan jouduttu odottamaan pitkään. Tasoituksen juoni puolustajakaksikko Mäkelä & Mäkelä. Jarkko siirsi pelivälineen Petrille joka oli volttilähdön ansiosta hyvässä vauhdissa ja ampaisi kuin Naton täsmäohjus kohti Suupparien maalia. Mäkelä kuikuili aikansa sivuilleen ja kun apuja ei näkynyt päätti Mäkelä samalla kertaa purjehtia koko salin läpi. Mäkelä nasautti ranteet lukkoon ja niittasi vastustamattomasti pallon yläparrun alle. Viimeiseen erään lähdettiin tasalukemissa 2-2.

III ERÄ

Kolmas erä eteni yhtä tasaisissa merkeissä kuin edellisetkin ja selvää oli jo tässä vaiheessa että pelin ratkaisu ja huipennus nähtäisiin Kauniiden ja Rohkeiden tapaan vasta aivan loppuminuuteilla. 2-3 maalin viimeisteli illan komeimman sommitelman päätteeksi Toni Nieminen näyttäen nuoremmilleen kuinka salibandy nimistä peliä pelataan. Tässä vaiheessa Fosun kannattajat olivat lehtereillä hiljaisia kuin homo hiv-testissä. Suklaamousseakin maukkaamman syötön maaliin tarjoili mainion kevätvireen löytänyt Tero Valtanen.

Viimeisessä erässä Fosu haki raivoisasti tasoitusta joka tarjosi myös Alulle mainioita vastaiskun paikkoja. Parhaimmat paikat siunaantuivatkin Alulle, mutta viimeistely oli varsin heikkoa jopa luvalla sanottuna umpisurkeaa. Pääasiassa erän loppu eteni Fosun komennossa ja kapellimesterina hääri kukapas muu kuin Jani Henttinen. Vaikka Fosun ykkösnyrkki hieman lensusta kärsineen Henttisen johdolla työllisti aika-ajoin todella vaarallisesti Alun puolustusta olisi seuraavan maalin voinut tehdä kumpi joukkue tahansa. Tällä kertaa onnetar oli Fosun puolella. Antti Takala tasoitti maalin kulmalta ottelun lukemiin 3-3.

Kun illan anti lyödään lyhyesti pakettiin voidaan todeta, että jälleen kerran nähtiin varsin viihdyttävä ja tunteisiin vetoava paikallisvääntö, sillä kyllähän se on niin, että näissä otteluissa on aina se oma latauksensa. Ottelu oli varsin tasainen kuten erälukematkin (1-1, 1-1, 1-1) kertovat ja molemmilla joukkueilla oli omat etsikkoaikansa ratkaista ottelu.